250 päivää vuodesta ulkomailla, viikko Rovaniemellä - haastattelussa alppihiihtäjä Andreas Romar

19.08.2016

Miesten alppimaajoukkue on leireillyt kuluneen viikon Rovaniemen Santasportilla tehoviikon merkeissä. Leirityksessä on ollut mukana kymmenkunta alppihiihtäjää, mukaan lukien Andreas Romar, joka on yksi tämän hetken tunnetuimmista suomalaisista laskijoista. Tehoviikkoon on kuulunut kolme treeniä päivässä ja harjoitukset ovat vaihdelleet aina telinevoimistelusta juoksuvetoihin ja pyöräilystä punttitreeneihin asti.

Pian 27 vuotta täyttävä Romar on erikoistunut perinteisen pujottelun ja suurpujottelun sijaan vauhtilajeihin eli syöksylaskuun ja supersuurpujotteluun, joka tunnetaan paremmin nimellä super-G. Romarin mukaan vauhtilajit eroavat tekniikkalajeista vauhdin lisäksi myös siten, että kisa lasketaan yhden kierroksen kisana toisin kuin tekniikkalajeissa, joissa lasketaan kaksi kierrosta. Syöksylasku vaatii myös enemmän kokemusta laskijalta, jotta uskaltaa laskea täysillä heti ensiyrittämällä. Isojen poikien lajiksi syöksyä kutsuva Romar kertoo huippunopeuksista, joita syöksyrinteissä mitataan. –Nopeusennätys tehtiin tuossa 3-4 vuotta sitten Wengenissä, kun ranskalainen laskija veti 161 km/h ja jotain päälle. Itsekin vedin 160 km/h siinä kohtaa. Romar kuitenkin huomauttaa, että huippunopeudet ovat vain hetkittäisiä ja keskinopeudet pyörivät 100 km/h paikkeilla.

andreas romar.jpg

Vauhtilajit kiehtovat Andreas Romaria.

 

Syöksylaskussa rinteet ovat suuria ja vauhdit hurjia. Kuinka paljon laskijaa sitten pelottaa lähtöpaikalla syöksyyn lähdettäessä? –Tavallaan pelottaa joo. Sulla on se tietynlainen kunnioitus sitä rinnettä kohtaan ja täytyy tiedostaa ne riskit, että sulle voi käydä pahasti, niin kuin itsellekin on käynyt tässä viimeaikoina. Viehätys lajiin löytyy kuitenkin Romarin mielestä juuri omien pelkojen voittamisesta. –Suoritukseen lähdettäessä ne omat jännitykset ja pelot on pystyttävä poistamaan mielestä ja keskityttävä tekemään niitä oikeita asioita. Kehittyäkseen laskijan täytyy joka päivä opetella ottamaan lisää riskejä, pitäen samalla järjen päässään koko ajan.

Ensimmäisen maailmancup-starttinsa vuonna 2007 laskenut Romar ei ole vielä päässyt tällä kaudella suksien päälle loukkaantumisen vuoksi. Polveaan kuntouttava alppinisti aikoo suunnata rinteeseen noin kuukauden kuluttua. Kauden ensimmäiset maailmancupit saattavat jäädä mieheltä välistä, mutta tarkoituksena on laskea tänä vuonna maailmancupia ja tehdä tulosta. Yhtenä tavoitteenaan Romar mainitsee tulevat MM-kisat, joihin hän tähtää kilpailumielessä. –Loukkaantumisen jäljiltä tulee olemaan haastavaa taistella mitaleista, mutta kilpailemaan sinne lähdetään. Maltillinen Romar kertoo päätavoitteekseen parantaa lähtönumeroaan ja hioa laskunsa kauden aikana siihen kuntoon, että seuraavalla kaudella, joka on olympiakausi, mies on iskussa.

Laskemisen ohella Andreas Romar opiskelee liiketaloutta Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Opiskelun ja urheilun yhdistäminen vaatii hänen mielestään kurinalaista tekemistä, priorisointia ja rytmittämistä. Esimerkiksi kisakaudella opinnot jäävät vähemmälle, kun tavoitteet ovat urheilussa. Puolestaan ylimenokaudella, kun kisat ovat ohi, on syytä panostaa opiskeluun. Me Lapin Urheiluakatemiassa opettelemme opiskelun ja urheilun yhdistämistä. Romar pitää sen osaamista tärkeänä, sillä mitä korkeammalle koulutusasteelle menee, sitä enemmän joutuu vastuuseen omasta opiskelustaan.

 

Teksti: Harri Nykänen, Lapin Urheiluakatemia

Kuva: www.andreasromar.fi