Rovaniemellä kokeillaan yläkouluikäisten päivittäisvalmennusta
Lapin urheiluakatemia testaa kuluvan lukuvuoden aikana yläkouluikäisten päivittäisvalmennuksen toimivuutta rovaniemeläisillä 9. luokkalaisilla kärkiurheilijoilla. Pidemmän aikavälin tavoitteena on luoda yläkoululeiritysten rinnalle urheiluakatemiatoimintaa vastaava valmennusjärjestelmä.
Olli-Pekka Piisilän (kesk.) mukaan yläkouluikäisten päivittäisvalmennus pitää sisällään hyvää totuttautumista sekä rajojen testaamista.
Valtakunnallisen urheiluyläkoulukokeilun päätyttyä viime keväänä, Suomessa päätetään urheilevien nuorten koulutyöhön sisältyvistä uusista harjoitusjärjestelmistä. Lapin urheiluakatemian huippu-urheilukoordinaattori Reijo Jylhän mukaan tavoitteena on luoda yläkouluikäisille vastaavanlainen päivittäisvalmennusjärjestelmä, jota on toteutettu jo toisella sekä korkea-asteella opiskelevien urheilijoiden kanssa.
Päivittäisvalmennusta testataan Rovaniemellä tämän lukuvuoden aikana kokeiluluonteisesti 9. luokkalaisille kärkiurheilijoille. Kärkiurheilijalla tarkoitetaan tässä tapauksessa urheilijaa, jolla on maajoukkue- tai SM-tason edustuksia. Joukkuelajeissa myös oman ikäluokan maajoukkuekatsastukset katsotaan riittäväksi kärkiurheilijan kriteeriksi.
Kokeilun alkaessa urheilijalistalta löytyy toistaiseksi vain joukkuelajien edustajia. Jylhän mukaan lukuvuosi näyttää, mihin suuntaan toimintaa tulisi jatkossa viedä.
– Tällä hetkellä meillä on 25 urheilijaa neljästä eri koulusta, jotka ovat toisen asteen akatemiaharjoituksissa mukana niinä aamuina, kun se koulutyön puolesta on mahdollista. Saatavan kokemuksen perusteella tulemme kehittämään toimintaa yhdessä Rovaniemen kaupungin kanssa, ja katsomme mihin suuntaan sitä halutaan viedä, Jylhä kertoo.
Totuttautumista tulevaan
Akatemian jalkapallovalmentaja Olli-Pekka Piisilä näkee yläkouluikäisten päivittäisvalmennuksessa kaksi kannattavaa tulokulmaa.
– Ysiluokkalaiset pystyvät totuttautumaan aamuharjoitteluun, mikä on edessä sitten seuraavana vuonna, kun mennään toiselle asteelle. Samalla he näkevät, millainen vaikutus aamuharjoittelulla on seurojen iltaharjoitteluun.
– Päivittäisvalmennuksessa he pääsevät myös toimimaan itseään vanhempien ja kokeneempien urheilijoiden kanssa, jolloin päästään testaamaan niitä omia rajoja toden teolla. Valmennuksellisesta näkökulmasta on myös hyvä, että pääsemme seuraamaan nuorempien tekemistä viikoittain, eikä pelkästään joka toinen kuukausi, kuten leiritysmallissa, Piisilä mainitsee.
Lapin urheiluakatemian yläkoulukoordinaattori Terhi-Maria Mäkikyrö korostaa päivittäisvalmennuksen olevan räätälöityä niin urheiluakatemian, koulun kuin perheiden välillä.
– Tavoitteena on sijoittaa päivittäisvalmennus valinnaisen liikunnan paikalle, jolloin siitä ei tulisi häiriötä muulle opiskelulle. Toki toiminta vaatii muitakin järjestelyjä, kuten vanhempien kuljetuksia koulun ja opiston välillä. Kaikkien kohdalla tämä yhtälö ei tietenkään onnistu, mikä on ymmärrettävää.
TOimintaa liikkuvien nuorten hyväksi
Sekä Jylhä että Mäkikyrö jakavat kiitokset Rovaniemen kaupungille toimivasta yhteistyöstä yläkoulutoiminnan osalta.
– Kaupunki ylläpitää meidän yläkoulutoimintaa haastavista ajoista huolimatta, sillä toiminta koetaan tärkeänä. Me yritämme vastaavasti viedä osaamista ja tehdä hyvää kaikille kaupungin yläkoululaisille, jotka haluavat liikkua, Jylhä kertoo.
– Yhteinen visiomme on se, että tulemme kouluttamaan rovaniemeläiset liikuntaa opettavat opettajat sillä tavalla, että kaikissa Rovaniemen yläkouluissa liikuntatunneista hyötyisivät niin urheilevat kuin ei-urheilevatkin yksilöt. Sen lisäksi tavoitteemme on avata mahdollisuus myös pidemmällä aikajänteellä tällaisille maajoukkuetasoisille yläkoululaisille päivittäisharjoitteluun akatemiaympäristössä, Jylhä mainitsee yhteisistä suunnitelmista.
Mäkikyrö tähdentää lopuksi, ettei jo useampana vuonna toteutettu yläkouluikäisten leiritysmalli ole poistumassa, vaan päivittäisvalmennusta kokeillaan ja kaavaillaan leiritysmallin rinnalle.